Sparrauskokemuksia 

(Antti Leskinen)  

Sparrasin Kuntien Saa Kuulua! -hankkeen yhteydessä Enontekiön uuden matkailualueen kehittämistä, Hyvinkään keskustan suunnittelua, Lempäälän Särkijärven kaavoitusta sekä Ylä-Savon ilmastonsuojeluhanketta.

Valmistauduin perehtymällä kunkin kunnan tai hankkeen nettisivuihin ja hankekumppanien minulle toimittamaan aineistoon. Kokosin ennen kutakin palaveria aineistoja ennakoiden kunkin kunnan tai alueen tarpeita.

Enontekiön keskustaajaman Hetan läheisyyteen suunnitellaan uutta matkailualuetta. Kunnan alue on laaja ja asutus harvaa. Poronhoidon, matkailun ja muiden yritysten sekä asukkaiden näkökulmat on selvitettävä ja on otettava huomioon. Haasteet ovat "erilaisempia" kuin etelässä. Mielestäni ymmärrystäni auttoi vuosien takainen kanootti- ja venereitin suunnittelu ja retkeilykokemukseni alueella sekä perehtyminen alueen historiaan. Pohdimme kunnan kehittämisjohtajan kanssa useita osallistumistapoja. Tulossa on mm. vuorovaikutteisia tilaisuuksia. Laajalla alueella etäpalaverit ja verkon mahdollistama hankkeen havainnollistaminen ovat tärkeitä. Lähiosallistumisen yhtenä menetelmänä harkitaan osapuolten henkilökohtaista kuuntelua. Paikkana on vaikkapa kahvila, jossa valmennetulle kuuntelijalle voi kertoa asiansa lyhyesti, kaikessa rauhassa ja mennä sitten kahville muiden kanssa.

Hyvinkään tavoitteena oli saada uusia näkökulmia kuntalaisten osallistumiseen erityisesti keskustan viheralueiden suunnittelussa. Kuinka esimerkiksi fasilitoida tilaisuuksia, jossa on näkemyseroja ja monenlaisia tavoitteita. Mukana oli kaupungin henkilöstöä päälliköitä myöten. Ehdotin yhteistoiminnallista oppimista; opitaan mitä kaupungin asiantuntijat tekevät, mitä muut osapuolet tavoittelevat ja erityisesti, miten toimitaan paremmin yhdessä. Esittelin Tampereen onnistuneita hankkeita. Hyvinkäällä syntyi paljon ideoita, kuten suunnitteluasema alueelle; aineisto on nähtävillä ja asiantuntijoita esittelemässä. Toiseksi taloyhtiön kokouksen aluksi asiantuntija voi myös pyytää vaikka 10 minuutin esittelyajan. Kaupungin osaajista voi valmentaa kouluttajia; kokemukset saadaan kaikille toimialoille. Sisäisen viestinnän kehittäminen on selvästi tärkeää. Tämän osoitti myös innostus monialaisiin sparraustilaisuuksiin.

Lempäälän hankkeessa tavoitteena oli parantaa osallistumista Sääksjärven alueen yleiskaavoituksessa. Keskusteluissa oli mukana monen alan henkilöstöä ja päälliköitä. Toimialojen näkökulmat ja innostus tulivat hienosti esiin. Tavoitteena onkin siirtää osallistumiskeinoja yleiskaavoituksen jälkeen muihinkin hankkeisiin. Keskustelu laajeni osallistumistapoihin yleensä. Joistakin asioista pystyttiin sopimaan saman tien. Sparrauksessa pohdimme mm. piiloon jäävien ihmisten mukaan saamiseen uusia tapoja. Erityisesti painotettiin lasten ja nuorten ajatusten selvittämistä. Yksi työtapa on etäoppitunti, jossa kaavoittajat kertovat työstään ja alueesta. Sitten oppilaat liikkuvat alueella kuvaten ja muistiinpanoja tehden. Työstä koostetaan esitys kaavoittajille ja johtajille. Oppilaiden työtä myös esitellään laajasti somessa, kotisivuilla ja mediassa. Hankkeiden henkilöstö oli monipuolista ja osaavaa; osallistumisen järjestämisestä kaikilla oli kokemusta, joillakin pari vuosikymmentä.

Yläs-Savon hankkeessa mukana ovat Iisalmi, Kiuruvesi, Lapinlahti ja Vieremä. Yhteistyötä on tarkoitus tehdä laajasti asukkaiden, yritysten, järjestöjen ja muiden osapuolten kanssa. Hankkeessa laaditaan ilmasto-ohjelmat hankekuntiin ja seudulle. Seutuhankkeen asiat voivat aluksi tuntua etäisiltä ja osallistujia on vaikeampi saada mukaan. Monikanavaista viestintää tarvitaan. Yhdessä totesimme, että toritapahtumat vetävät ihmisiä. Niissä voidaan aktiivisesti kerätä ideoita ja mielipiteitä. Isolla alueella etäseminaarit toimivat. Bussikiertue alueella voi olla myös tehokas; varsinkin jos paikalliset mediat saadaan mukaan. Toivottavasti hankkeen vetäjä pääsee esittelemään asiat säännöllisesti kaikkien kuntien johtoryhmille.

Ylipäätään painotin kaikille tilanteen ja resurssien mukaisia työtapoja sekä huolellista valmistautumista. Parempi vaikka vähemmän mutta toimivaa! Kaikille oli selvää, että tapaamiset ja etäosallistuminen kilpailevat muiden tilaisuuksien, viihteen ja ihmisten työn vapaa-ajan kanssa. Siksi viestintään kannattaa liittää jotakin innostavaa ja uutta. Esimerkiksi kun tulossa on vuorovaikutteinen yleisötilaisuus, vuorovaikutteisuutta voi havainnollistaa verkossa. Näytetään vaikka videopätkällä, kuinka ensin kerätään näkyville kysymykset pienen ryhmäpohdinnan avittamana. Sitten niihin kysymyksiin asiantuntijat vastaavat, kun osallistujat palaavat kahvipaussilta. Kuka kuvaisi tällaisen videon kaikkien käyttöön?

Nuorten innostamiseksi ehdotin mm. luovaa "leijafestaria", jossa kisataan hienossa maisemassa omatekoisilla leijoilla; tarjolla myös musiikki- ja muita esityksiä sekä tietenkin asiaa hankkeesta ja innostavia vaikuttamismahdollisuuksia. Keksin tämän nähtyäni Tukholman jättifestarin. Siihen osallistui tuhansia ihmisiä ja nähtiin eri kansojen omalaatuisia upeita leijoja, kuultiin tanka-runoja ynnä muuta ohjelmaa.

-----

Mielestäni etäsparraaminen oli meille kaikille antoisaa. Osallistujat välittivät kokemuksia toisilleen ja uusia ideoita syntyi keskustelujen aikana. Kaiken kaikkiaan monipuolinen, innostava tehtävä! 

Ympäristöministeriö, Suomen ympäristökeskus ja kunnat (2020)